Jukka
Taimisto
Blogi
VELKAA VELAN PÄÄLLE OSA 2
​​​
6.4.2023
​​
Valtion velan osalta on esiintynyt mielipiteitä siitä, ettei valtion velkaa ole tarkoituskaan maksaa pois vaan sitä uusitaan säännönmukaisesti. Tästä olen samaa mieltä, mutta silti valtionvelan määrällä on väliä korkokustannusten vuoksi ja edelleenkin Pohjoismaat ovat oikea verrokkiryhmä samankaltaisten lähtöolettamien vuoksi. Jos korot laskevat 2 %:lla, vaikuttaa se alentavasti valtionkin tuleviin korkokustannuksiin mutta taustalla olisi siinä tapauksessa muita suuria huolia, mahdollisesti lama. Korkojen laskulle ja nousulle on aina syynsä.
VELKAA VELAN PÄÄLLE
​​
16.3.2023
​
Eduskuntavaalien lähestyessä on kiihtynyt keskustelu valtiontalouden tilasta ja nopeasti kasvaneesta valtionvelasta. Pari vuotta sitten olivat äänessä vasemmistoa edustavat uuden talouden talousajattelijat, joiden mukaan ollaan uudessa kansainvälisessä tilanteessa ja että käytännössä valtionvelan määrän kasvu ei ole suuri ongelma, kun valtionvelkaa ei ole tarkoitus maksaa koskaan pois. Korkonäkymät ovat viimeisen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi ja uusien lainojen korot ovat aivan eri tasolla kuin 1-2 vuotta sitten. Lisäkorkoa on tullut 3-4 % uusiin lainoihin. Kun valtionvelan korot olivat vielä viime vuonna alle miljardin, nousevat korot tänä vuonna jo vajaaseen kolmeen miljardiin ja uhkaavat lähivuosina nousta jopa viiteen miljardiin, kun uusien lainojen lisäksi vanhaa lainakantaa tulee uudistettavaksi. Viisi miljardia noin 84 miljardin vuosibudjetista on 6 %:n luokkaa, kun aiempi viimevuotinen 800 miljoonaa oli noin prosentin. Kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita koskevat samat nousseen korkotason huolet, samoin myös yrityssektoria ja yksityisiä kansalaisia.
FAKTOJA JA MIELIKUVIA YRITYKSISTÄ
​​
2.6.2021
​
​Soteuudistuksen käsittely on tuonut taas julki eri puolueiden todellisen suhtautumisen yrityksiin. Vasemmistopuolueet paikallistasolla ja valtakunnallisesti kyllä julistavat suhtautuvansa myönteisesti yritystoimintaan, mutta käytäntö ja esimerkiksi verolinjaukset puhuvat aivan muuta. Nuiva suhtautuminen näkyy soteuudistuksen lisäksi mm. jätehuollon uudistuksissa.
PITÄÄKÖ VELANOTOSTA OLLA HUOLISSAAN?
​​
19.5.2021
​
Tämän vuoden huhtikuussa kansa sai seurata Kehysriihi-nimistä näytelmää, joka toi julkisuuteen yhä selvemmin sen, kuinka Suomen talous pyörii lisääntyvän velanoton varassa. Suomen talouden ennusteet viittaavat siihen, että vaikka nyt koronan hieman hellittäessä bruttokansantuotteen kasvu hetkeksi kiihtyy, kasvu kuitenkin heikentyy pidemmällä aikavälillä. Sitä myöten myös Suomen velanmaksukyky heikkenee. Samaan aikaa työikäinen väestö pienenee ja terveys- ja hoivamenot kasvavat, varsinkin nykyhallituksen sotemallilla. Hallituksen kehysriihipäätösten jälkeen Suomi ottaa lisää velkaa nettona 2022 arviolta 7,6 miljardia euroa ja 2023 8,9 mrd. Suomella on velkaa nyt noin 140 mrd euroa. Suomi velkaantuu siis lähivuosina reippaasti lisää ja kestävyysvajeongelma (arviolta 8 mrd vuositasolla) on ratkaisematta.
SOTEUUDISTUS SUSI JO SYNTYESSÄÄN
​​
12.5.2021
​
Soteuudistusta on tehty Suomessa 15 vuotta monen eri hallituksen toimesta. Sen vuoksi voisi luulla, että esitys olisi jalostunut malliksi, joka olisi kannatettava. Näin ei kuitenkaan ole, vaan edellisen hallituksen kaavailemasta mallista on menty jorpakkoon. Kaikilla hallituksilla on ollut sama hyvä päämäärä parantaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen sote-esityksessä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta ollaan siirtämässä pois kunnilta 21 hyvinvointialueelle, Helsingille ja HUS-yhtymälle.
TAKAISIN KEHIIN VAI?
​​
28.4.2021
​
Tuossa maaliskuun aikana tein lopulta päätöksen lähteä pyrkimään Kokoomuksen listoilla Liedon valtuustoon. En tiedä onko siinä järkeä vai ei, mutta luvattu mitä luvattu. Aivan ensikertalainen politiikassa en ole, sillä vähän nuorempana miehenä olen edustanut samaa puoluetta jo ensimmäisessä kouluneuvostossa ja myöhemmin Vaasan Kauppakorkeakoulun edustajistossa, ylioppilaskunnan hallituksessa sekä kolmikannan tultua korkeakouluihin, myös Kauppakorkeakoulun hallituksessa. Sittemmin on ollut hiljaisempaa sillä saralla.