3 | PITÄÄKÖ VELANOTOSTA OLLA HUOLISSAAN?

19.5.2021

Tämän vuoden huhtikuussa kansa sai seurata Kehysriihi-nimistä näytelmää, joka toi julkisuuteen yhä selvemmin sen, kuinka Suomen talous pyörii lisääntyvän velanoton varassa. Suomen talouden ennusteet viittaavat siihen, että vaikka nyt koronan hieman hellittäessä bruttokansantuotteen kasvu hetkeksi kiihtyy, kasvu kuitenkin heikentyy pidemmällä aikavälillä. Sitä myöten myös Suomen velanmaksukyky heikkenee. Samaan aikaa työikäinen väestö pienenee ja terveys- ja hoivamenot kasvavat, varsinkin nykyhallituksen sotemallilla. Hallituksen kehysriihipäätösten jälkeen Suomi ottaa lisää velkaa nettona 2022 arviolta 7,6 miljardia euroa ja 2023  8,9 mrd. Suomella on velkaa nyt noin 140 mrd euroa. Suomi velkaantuu siis lähivuosina reippaasti lisää ja kestävyysvajeongelma (arviolta 8 mrd vuositasolla) on ratkaisematta.

Nykyinen vihervasemmistohallitus teki liikkeelle lähtiessään vuoden 2020 budjettiin 1,4 mrd:n euron pysyvät menolisäykset, joka vastaa yli 2 % 65 mrd:n budjetin loppusummasta. Lisäksi päätettiin ns. tulevaisuusinvestoinneista määrältään 3 mrd, joista kuitenkin suuri osa paljastui aivan normaaleiksi juokseviksi kulueriksi, jotka olisi paremmin kuuluneet normaaliin vuosibudjettiin. Hulvattoman menojen lisäyksen päälle tuli koronakriisi, joka on vaikeuttanut valtion velkatilannetta entisestään. Yksi kummallisuus tässä rahanjaossa oli kunnille myönnetyt koronamiljardit, jotka ylittivät moninkertaisesti kuntien koronasta aiheutuneet verotulojen menetykset ja kulut. Kaiken kaikkiaan hallituksen talouspolitiikan seurauksena maa on lähivuosina törmäyskurssilla ja edessä ovat joko suuret menoleikkaukset, merkittävät veronkorotukset tai molemmat.

Uutta talousajattelua ovat viime kuukausina edustaneet SDP ja Vasemmistoliitto, joiden edustajat vakavalla naamalla esittävät, että ollaan kansainvälisesti uudessa tilanteessa ja että käytännössä valtionvelan määrän kasvu ei ole suuri ongelma, kun valtionvelkaa ei ole tarkoitus koskaan maksaa pois. Lyhennysten ja velanmaksun kannalta tämä periaatteessa pitää paikkansa, mutta lainoja joudutaan uusimaan jatkuvasti, kun keskimäärin 10 vuoden lainat erääntyvät vaiheittain. Nyt eletään harvinaisessa nollakorkoympäristössä, joka ei näillä näkymin jatku pitkään. Maailmantalouden vauhti ja inflaatiokehitys ovat kiihtyneet ja muutaman vuoden päästä viimeistään keskuspankit alkavat nostaa ohjauskorkojaan lähemmäksi normaalia noin 3 %:n keskitasoa. Lisäksi vaarassa on maamme luottoluokitus. Suomen valtionvelan määrällä 2 %:n koronnousu silloin yli 150 mrd:n lainapotille tekisi vuositasolla lähes 3 mrd euroa lisää korkokuluja, joka taas on lähellä 5 % koko valtion budjetista. Ennustukseni on, että nykyisellä hallituspohjalla tätä negatiivista velkaantumisen kierrettä ei pystytä oikaisemaan ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousee vastuullisempaa talouspolitikkaa harjoittava hallituskoalitio.

Velanoton vaarat ovat samat kuntatasolla kuin valtiollakin. Liedolla on kasvavana kehyskuntana kovat paineet taloudessaan. Investointeja on tehtävä sekä infraan että rakentamiseen liittyen jatkuvasti. Suuri ponnistus tulee olemaan uuden keskuskoulun rakentaminen vähintään 16 miljoonan euron budjetilla. Kunnan käyttötalousmenoihin onkin siksi jatkuvasti syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta tulojen ja menojen tasapaino saadaan säilymään pitkällä aikavälillä. Silti järkeviin kehitystoimiin on syytä löytää rahaa, mutta menokohteita on pakko priorisoida. Vastuulliset kuntapolitiikan päättäjät tähänkin varmaan pystyvät. Kunnan tasolla on suurten kouluinvestointien osalta järkevää selvittää myös ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia. Elinkaarimallista on hyviä kokemuksia Liedon Loukinaisten uuden paloaseman osalta. Yhdellä Suomen suurimmista kiinteistörahastoista on taseessaan pääkaupunkiseudulla niin uusia kouluja kuin terveys- ja hoiva-alojenkin kiinteistöjä. Kyseisen rahaston suurimpia asiakkaita ovat Espoon kaupunki, HUS ja varakas Helsingin kaupunki.

Viime aikoina kunnat ovat poikkeuksellisesti saaneet pitkäaikaistakin lainaa jopa nollakorolla. Tilanne tulee kuitenkin olemaan väliaikainen. Velanoton riskejä ovat myös julkisille toimijoille erilaiset häiriötilanteet kuten oli finanssikriisi ja koronakriisin alku. Silloin eivät toimineet edes kuntatodistusmarkkinat normaalisti eikä lyhytaikaisia instrumentteja voinut uusia tavalliseen tapaan. Sama korkojen nousun riski vaanii niin kuntia kuin valtiotakin. Liedon osalta parin prosentin nousu korkotasossa tekisi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, joka on budjetin loppusummaan verrattuna iso määrä. Kun vaalilupauksia jaellaan ympäriinsä, kannattaa muistaa Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen sanat: Kun poliitikko lupaa jotakin hyvää, se tapahtuu velaksi ja omilla rahoillasi. Liedossa Kokoomus harjoittaa vastuullista politikkaa ja siltä löytyy paras asiantuntemus luotsaamaan kuntaa eteenpäin vaikeina tulevina vuosina.