VELKAA VELAN PÄÄLLE OSA 2

​​​

16.3.2023

​​

Valtion velan osalta on esiintynyt mielipiteitä siitä, ettei valtion velkaa ole tarkoituskaan maksaa pois vaan sitä uusitaan säännönmukaisesti. Tästä olen samaa mieltä, mutta silti valtionvelan määrällä on väliä korkokustannusten vuoksi ja edelleenkin Pohjoismaat ovat oikea verrokkiryhmä samankaltaisten lähtöolettamien vuoksi. Jos korot laskevat 2 %:lla, vaikuttaa se alentavasti valtionkin tuleviin korkokustannuksiin mutta taustalla olisi siinä tapauksessa muita suuria huolia, mahdollisesti lama. Korkojen laskulle ja nousulle on aina syynsä.

​

Kirjoitin toukokuussa 2021 Turun Tienooseen: ”Ennustukseni on, että nykyisellä hallituspohjalla tätä negatiivista velkaantumisen kierrettä ei pystytä oikaisemaan ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousee vastuullisempaa talouspolitiikkaa harjoittava hallituskoalitio”. Eduskuntavaalien jälkeen todella tältä näyttää. Vähempikin koronatuki kunnille olisi riittänyt, kun kunnat saivat tukea merkittävästi kuluja enemmän. Lietokin olisi tullut toimeen tässä vähemmällä, kun hoidamme vastuullisesti taloutta muutenkin. Löysällä rahalla (ja velkarahalla) on vaara mennä kohteisiin, jotka eivät ole niinkään viisaita.

​

Yleisesti kannetaan huolta Suomen yritysten investointikyvystä ja -halusta. Kaikilla puolueilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa, miten yritysverotusta ja yrittäjien kannustimia kehitetään siihen suuntaan, että pk-yritykset ja suuremmatkin yritykset ovat valmiita investoimaan uusiin tuotantolaitoksiin, koneisiin sekä aineettomiin investointeihin ja lisäävät samalla työpaikkoja.

Vastakkainasettelua ei ole vaalien alla normaali poliittinen debatti, jossa korostuvat puolueiden linjat erilaisiin eteen tuleviin ratkaisuihin. Vastakkainasettelua sen sijaan lisää mm. eri puolueiden taholta toisten puolueiden sulkeminen tulevien hallitusvaihtoehtojen ulkopuolelle ja tökeröt puheet sinimustasta hallitusvaihtoehdosta, jolla viitattiin vaalien alla mahdolliseen kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöhön. Toivotaan, että hallitusneuvotteluissa löytyy hyviä vaihtoehtoja uudeksi hallitukseksi ja hallitusohjelmaksi. Sovussa on Suomea pääosin rakennettu niin valtakunnan kuin kuntienkin tasolla.​​

​​